Kategoria: Uncategorized

  • Onnellisuus ei ole pitkäikäisyyden tae, saati takaa meille tervettä vanhuutta (ehkä)

    Ja taas me ollaan onnellisia! Eikä siinä vielä kaikki … olemmehan maailman onnellisimpia! Onnellisuusuutiset täyttävät vuosittain uutisvirtamme ja parhaillaan tuovat meille kansainvälistä näkyvyyttä. Uutiset ovat suhteellisen toteavia. Niissä pohditaan onnellisuutemme salaisuutta ja onnistutaankin toisinaan listaamaan tutkitusti onnellisuutta edistäviä tekijöitä. Tänä vuonna itseäni säväytti erityisesti Hesarin eilinen teemaan liittyvä haastattelu, jossa Suomeen Uudesta-Seelannista muuttanut tuttavani Melanie […]

  • Ajatuksia onnellisesta johtamisesta (koska onnellinen kaupunki edellyttää onnellista tekijää ja onnellinen tekijä onnellista johtajaa)

    Harvardin yliopiston onnellisuustutkimus (tutkimuksessa seurataan 724 miestä murrosiästä vanhuuteen) täytti syksyllä jo 85 vuotta. Suurin osa länkkärivaltamedioista uutisoi asiasta laajasti. En lähde siksi tähän linkittelemään juttuja sen kummemmin. Uutiskynnyksen ylitti tutkimuksen vuosien vahvistama viesti ihmissuhteista onnellisuuden perustana. Onnellisuus perustuu ihmissuhteisiin. Harvardin onnellisuustutkimus Tutkimus osoittaa, että onnellisempia, terveempiä ja pidempään eläviä ovat meistä ne, joilla on […]

  • Purkubuumia ja puuta (miksei välillä jo jotain muuta …)

    Tämähän alkaa käydä jo hieman tylsäksi, kun en ehdi mistään muusta vouhkata kuin purkamisesta ja puusta. Toisaalta enpäs ole asiani kanssa yksin. Viime kuun kirjoitukseni olisi saanut hyvin lihaa luiden ympärille HS:n purkubuumi-avauksesta, joka julkaistiin HS Visiossa 28.12.2023. Jutulla penätään purkubuumin todellista syytä? Eikä syyttä. Purkubuumin laajuus hätkähdyttää. Purkamisessa, kun ei ole mitään järkeä päästöjen […]

  • Tarvitsemme suojelumerkinnän uudisrakentamiselle (ja muutama muu ajatus kiertotalouden teemasta)!

    Loppuvuosi on hurahtanut huomaamatta ja tässä sitä taas ollaan melkein uuden alussa. Glögitkin jäi melkein juomatta, kun maailmaa sai parantaa kinkereistä toiseen. Yksi tällainen inspiraation paikka oli marraskuun alussa Heurekassa, kun paketoimme Vantaan osalta kansainvälistä CIRCuIT-hanketta otsikolla Kaupungit rakentamisen kiertotalouden vauhdittajina. Nelivuotinen HSY:n koordinoima CIRCuIT-hanke on loppusuoralla ja paljon on tähän ohjelmakauteen mahtunut. Hankkeen ydinkysymykset […]

  • Puu retrofittauksessa

    Kysyin Puuinfolle kirjoittamassani blogissa alkuviikosta: missä mennään suomalainen puukaupunki? Aloitin vastaamalla kysymykseen historian havinalla, kaikella sillä perinteisellä kauniilla, johon puukaupunki jo sanana mielikuvilla meidät heittää: Vanha Porvoo, Vanha Rauma, Puu-Vallila, Puu-Raksila … Jäin kuitenkin miettimään, että suurin osa näistä perinteisistä puukaupungeista taisi palaa tai muuten vaan korvattiin jollain muulla viime vuosisatojen eri vaiheissa. No mitä […]

  • Kaupungeista kaupunkeja!

    Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) kaupunki–maaseutuluokituksen perusteella laskettu Suomen kaupungistumisaste vuoden 2020 väestötiedoilla on 73%. YK:n mukaan noin 70% maailman väestöstä tulee asumaan kaupungeissa vuoteen 2050 mennessä. Kaupungistumisen globaali megatrendi siis jatkuu, mutta kuinka se koskettaa meitä? Olemme trendin harjalla. Vai olemmeko sittenkään? Kaupungistumiskehitystä mitataan eri maissa eri tavoin ja näin ollen maiden välinen vertailu on vaikeaa. […]

  • Jokainen kortteli on hybridi (case-tapauksena tulevaisuuden lähipalveluiden Kivistö)

    Alustelin tätä postausta viime kuussa muiden teemojen ohessa ja päädyin nyt pitämään tämän puhtaasti case-tutkielmana tulevaisuuteen. Tulen palaamaan vielä erillisillä täsmäpostauksilla viime kuun teemoihin nimittäin ainakin työnteon monimuotoisuuden vaikutukset keskustan elävyyteen, olisi kiva purkaa omaksi setikseen. Tänään pysytään yleisemmällä tasolla kaupungin toiminnallisessa sekoittuneisuudessa. Kohteena meillä on tulevaisuuden Kivistön keskusta eli kaavarungon Kestävän kaupungin manifestin kolmannen […]

  • Kaupungin toiminnallisesta sekoittuneisuudesta ja sekalaisia kaupunkipohdintoja

    Lupasin maaliskuun tekstissäni palata Jane Jacobsin neljään kestävän kaupungin periaatteeseen. Näistä ensimmäinen on pyörinyt viime aikoina erityisesti mielessäni, vaikkeivat nämä periaatteet olekaan mitään irrallisina. Siksi nostan ne kaikki neljä tähän alkuun muistutukseksi: Ensimmäinen periaate on toiminnallisesti sekoittunut kaupunki, joka tuottaa monenlaisia käyttäjiä kaupunkiin eli asujia, työssä käyjiä, harrastajia ja mitä näitä syitä nyt kaupungissa olemiseen […]

  • Voiko kaavoittaja halutessaan vain möllöttää kemmikuplassa ja tuhota maailmaa?

    Uudenmaan liitto julkaisi viime syksynä (21.9.2022) Helsingin kaupungin kanssa yhdessä tekemänsä tarkastelun asumiseen liittyvistä maankäyttötarpeista otsikolla: Asumisen maankäyttötarpeisiin liittyviä tarkasteluita. Lähtökohtana oli tutkia, kuinka paljon maapinta-alaa asukasta kohti erilaiset asuinaluetyypit käyttävät, käytännön esimerkkien kautta (meiltä Kivistöstä tarkasteluun oli otettu osa asuntomessualueesta).  Tarkastelussa erityiseksi näkökulmaksi on valittu metsäkato ja hiilensidonta. Lisäksi tarkastelu sivuaa myös muita kestävän […]

  • Miten maksimoimme puiden tarjoaman kokonaishyödyn planeetan näkökulmasta ja muutama muu hajanainen ajatus puurakentamisen edistämisestä

    Suomalaisessa kerrostalossa on keskimäärin 30 asuntoa. Yhden puukerrostalon puumäärän metsämme kasvavat 1,5 minuutissa. Jos kaikki Suomen vuotuiset asunnot (35 000 kpl) rakennettaisiin CLT-runkoisina massiivipuusta, puuta menisi noin 1,0 milj. m3. Metsämme kasvavat tämän puumäärän noin yhdessä vuorokaudessa. Markku Karjalainen, Tampereen yliopisto professori Bongasin yllä olevan lainauksen Turun asemakaavapäällikkönä toimivan Anri Lindenin LinkedIn-jaosta hiljattain. Lindenin lainaus on […]