Alustelin tätä postausta viime kuussa muiden teemojen ohessa ja päädyin nyt pitämään tämän puhtaasti case-tutkielmana tulevaisuuteen. Tulen palaamaan vielä erillisillä täsmäpostauksilla viime kuun teemoihin nimittäin ainakin työnteon monimuotoisuuden vaikutukset keskustan elävyyteen, olisi kiva purkaa omaksi setikseen. Tänään pysytään yleisemmällä tasolla kaupungin toiminnallisessa sekoittuneisuudessa. Kohteena meillä on tulevaisuuden Kivistön keskusta eli kaavarungon Kestävän kaupungin manifestin kolmannen periaatteen avaaminen. Olin ajatellut jatkaa tähän perään Helsingin keskustaan ja olevan muuntojoustavan keskustarakentamisen pohdinnasta, mutta koska ensimmäisessä riittää purettavaa täytyy jatkaa Helsinkiin toisella kertaa. Tässä tänään hahmotan kaupunkirakenteen ja rakennusten muuntojoustavuuden merkittävyyttä kaupungin toiminnallisessa sekoittuneisuudessa Kivistön keskustan kautta. Kivistön kestävän kaupungin manifesti ja sen kolmas periaate pyrkii varmistamaan, että jokainen kortteli on hybridi, mikä puolestaan mahdollistaa lähipalveluiden Kivistöä.

Sekoittunut kaupunkirakenne

Kaiken lähtökohtana tässä periaatteessa on tavoite sekoittuneesta kaupunkirakenteesta. Ydinajatuksena on, että palvelujen, asuntojen ja työpaikkojen sekoittuminen luo monipuolista kaupunkia, missä suuri osa matkoista onnistuu kävellen. Kivistön keskustasta tavoitellaan lähipalveluiden kaupunkia, jossa palveluiden verkosto tuotetaan asukkaiden, yritysten, kaupungin ja muiden toimijoiden yhteistyönä. Kivistön keskusta tukeutuu tulevaisuudessa kahteen Kehäradan asemaan (Kivistön ja Lapinkylän asemat). Asemien ympärille muodostuvat asemakorttelit ovat merkittäviä julkisten ja yksityisten palveluiden palvelukeskittymiä.

Tärkeää on, että kaikkien palveluiden ja toimintojen pääsisäänkäynnit ovat suoraan kadulta/puistosta, jotta kaupunkitilasta tulee toiminnallisesti luonteva, helposti hahmotettava ja palveluista saavutettava. Kivistön keskustasta rakentuu keskustamiljöötä, jossa rakennuksen pohjakerros on avonainen kadulle/puistoon. Rakennusten runkosyvyys ja kerroskorkeudet mahdollistavat niiden muuntojoustavuuden. Pohjakerroksen vapaa huonekorkeus on pääsääntöisesti vähintään neljä metriä. Muissa kerroksissa vapaa huonekorkeus on vähintään kolme metriä ja mahdollistaen käyttötarkoituksen muutokset.

Palvelurakenteen hienorakeisuus

Kivistön keskustassa rakennukset ovat monimuotoisia, inhimillisen kokoisia hybridipalvelurakennuksia, joissa yhdistyvät monenlaiset arjen palvelut, kuten asuminen, päiväkodit, koulut, kauppa ja toimitilat. Keskustakortteleissa rakennusten muuntojoustavat pohjakerrokset edesauttavat palvelujen syntymistä, kun esimerkiksi kerroskorkeus mahdollistaa monipuolisesti eri toimintoja. Tilatarpeet vaihtelevat markkinatilanteen mukaan. On tärkeää, että talojen perusmitoitus tukee monikäyttöisyyttä esimerkiksi niin, että asunnot voivat tarvittaessa muuttua toimitiloiksi ja toisin päin. Tulevaisuudessa voi tulla tarpeita tiloille, joita nyt emme osaa edes kuvitella ja siksi rakennusten ja kaupunkirakenteen muuntojoustavuus on erittäin tärkeää.

Kivistön keskustassa tuemme palvelurakenteen monimuotoisuutta muun muassa näillä keinoin:

• Suunnittelemme päiväkodit, koulut ja muut oppimisympäristöt osana hybridikortteleita, sillä myös oppimisympäristöjen tilatarpeet muuttuvat kaupunkilaisten mukaan. Oppimisympäristöjen piha-alueet toimivat päätoimintojen toiminta-aikojen ulkopuolella naapurustojen leikkipaikkoina.
• Suunnittelemme hybridipalvelukeskuksia toiminnallisesti keskeisiin sijainteihin niin, että niihin sijoittuvat autojen ja pyörien pysäköintilaitokset ovat helposti saavutettavissa kävelyn näkökulmasta. Maanpäällinen, keskitetty laitospysäköinti mahdollistaa tehokkaan tilankäytön myös tulevaisuudessa, jos autojen pysäköintitarve vähenee.
• Edellytämme hybridipalvelukeskittymän ensimmäiseen kerrokseen sijoitettavaksi kaupallisia ja/tai julkisia palveluita, mikä varmistaa hybridipalvelukeskukset elävän kaupungin näkökulmasta keskeisiksi keskustakortteleiksi pääkäyttötarkoituksesta huolimatta. Hybridikorttelien toiminnallisuus jatkuu katoille. Edellytämme katolle sijoitettavaksi yhteisöllisyyttä tukevia toimintoja, kuten esim. pelikenttä tai kattopuutarha.

Viheralueiden palvelut osana sekoittunutta kaupunkirakennetta

Viheralueiden palvelut nivoutuvat kaupunkirakenteeseen. Puistoalueet ulottuvat viherverkoston kautta kaikkialle keskustaan niin, että lähipuistoon on aina lyhyt matka. Suuremmat puisto- ja metsäalueet sijoittuvat keskustan ulkopuolelle tai reunamille. Urheilupuistotoiminnot levittäytyvät keskustan puisto- ja metsäalueille painottuen keskustan eteläosan lentomeluvyöhykkeelle. Urheilupuistotoiminnot tukevat aktiivista kävelykaupunkia sijoittuessaan ympäri keskustaa. Koirapuistot, leikki- ja liikuntapalvelut ovat keskeinen osa aktiivisen, käveltävän kaupunkikeskustan palveluja.

• Mahdollistamme aktiivisen arjen sijoittamalla urheilupuistotoimintoja naapurustoihin niin, että lähiliikuntapaikat ovat helposti saavutettavissa kävelyverkostoon tukeutuen.
• Suunnittelemme koirapuistot osana keskustapalveluiden verkostoa, mikä tarkoittaa tiivistä mitoitusta ja rajattuja käyttöaikoja.
• Hajautamme urheilupuistotoiminnat ympäri keskustaa niin, että kaupunkitasoisesti palvelevat urheilutoiminnot sijoittuvat asemakortteleihin ja ovat siten saavutettavissa keskustassa sujuvasti kävellen tai joukkoliikenteellä.

Hybridikortteleiden esimerkeiksi on kaavarunkotyössä nostettu jo toteutuneita kohteita Kivistön keskustasta:

Aurinkokiven palvelukeskus -kortteli poikkeaa keskustan tavoitteellisesta korttelirakenteesta ja Ruusuparkki -kortteli puolestaan noudattaa tavoitteellista korttelirakennetta mahdollistaen helpommin toiminnallisen korvaavuuden tulevaisuudessa. Monimuotoinen korttelirakenne tukee myös asumisen monimuotoisuutta ja mahdollistaa siten koteja erilaisiin elämäntilanteisiin kaikenlaisille kaupunkilaisille.

Elävää kaupunkia ei synnytetä vain toiminnallisella sekoittuneisuudella. Viime postauksessa käynnistin tämän Jane Jacobsin kestävän kaupungin neljän periaatteen avaamisen ensimmäisestä periaatteesta. Tämä kirjoitus on jatkanut sen avaamista. Tulen kirjoittamaan kolmesta muusta periaatteesta erikseen tulevaisuudessa. Kestävä kaupunki, kun ei synny ilman näiden kaikkien periaatteiden varmistamista!