Suomalaisessa kerrostalossa on keskimäärin 30 asuntoa. Yhden puukerrostalon puumäärän metsämme kasvavat 1,5 minuutissa. Jos kaikki Suomen vuotuiset asunnot (35 000 kpl) rakennettaisiin CLT-runkoisina massiivipuusta, puuta menisi noin 1,0 milj. m3. Metsämme kasvavat tämän puumäärän noin yhdessä vuorokaudessa.

Markku Karjalainen, Tampereen yliopisto professori

Bongasin yllä olevan lainauksen Turun asemakaavapäällikkönä toimivan Anri Lindenin LinkedIn-jaosta hiljattain. Lindenin lainaus on ote Tampereen yliopiston professori Markku Karjalaisen 17.5. julkaistusta Metsätiedepaneelin Suomen puurakentamisessa pilkut kohdalleen –otsikoidusta blogipostauksesta. 

En ollut ainut, jota Lindenin postaus herätti. LinkedInissä keskusteluun osallistui mm. Rakennusasiantoimisto Aarre Oy:n arkkitehtiosakas Minna Aarnio. Aarnio on kumppaninsa kanssa tehnyt erittäin ansiokasta pioneerityötä suomalaisen puurakentamisen eteen. Pääsimme toukokuun lopulla Vantaan kaupungin delegaatiolla tutustumaan Honkasuon Aarreaittaan, jonka kauneutta ei sanat riitä kuvaamaan! Rakennusasiantoimisto Aarre Oy:n nettisivuja lainaten: “Aarreaitat on rakennettu käsin veistäen massiivisesta, kotimaisesta luonnonhirrestä perinteisillä rakenteilla ja materiaaleilla. Hiilipihiys on otettu huomioon projektin kaikissa vaiheissa ja niin, että myös asumisen aikana voi elää sisä- ja ulkoilmaston kannalta parhaalla tavalla. Ilmanvaihto on painovoimainen.” Kannattaa ehdottomasti tutustua kohteeseen!

Mutta palatakseni alkuperäiseen aiheeseen … LinkedInissä käydyssä keskustelussa Aarnio kirjoittaa, että: “Puurakentamisen lisäksi rakennusalan ilmastopäästöjä voi vähentää käytännössä oikeastaan vain jättämällä rakentamatta. Varsinkin, kun alan kiertotalouttakin vaikeutetaan aktiivisesti.” Hän tuo myös esiin yleisenä ymmärryksenä ylläpidettävän ajatuksen siitä, että rakentamisen hiilipäästörajoja on helpotettava, koska betonista on pystyttävä rakentamaan edelleen. Ja kuitenkin kuten Karjalainen tuo esiin blogissaan, voisimme heittämällä rakentaa Suomessa kaiken puusta. Se kannattaisi vähintäänkin kaiken puurakentamiselle luontaisen eli ainakin pysyvän ja vapaa-ajan asumisen osalta (joka sekin on kaksi kolmasosaa kaikesta rakennuskannastamme), mikä lähinnä edellyttäisi jatkojalostamisen lisäämistä Suomessa (jotta kotimaassa käyttö tuottaisi laajempaakin lisäarvoa ja kokonaistaloudellisempaa hyötyä).

Kuten keskusteluilla on tapana, myös tämä keskustelu laajeni pilkkuja pidemmälle. Sitowisen Elise Lohman toi keskusteluun metsähakkuut vs ilmasto- ja monimuotoisuustavoitteet ja kuinka metsähakkuut (joita puurakentaminen osaltaan edellyttää) ovat uhka metsien ekologisesti kestävänä pidetylle tasolle. Lohman päättää kommenttinsa pohdintaan nollien ja pilkkujen paikoista, ja siitä kuinka ne riippuvat siitä mistä puhutaan. Esim. puhummeko bioenergiasta vai rakentamisesta eli nielujen poltosta vai hiilen varastoinnista … Niinpä! Kuten Lohman kommentoi lienee tärkeintä löytää konsensus siitä, mihin puuta kannattaa käyttää. Siksi olisikin mielestäni tärkeintä päästä keskusteluissa asian ytimeen eli miten maksimoimme puiden tarjoaman kokonaishyödyn planeetan näkökulmasta tai ts. kuinka määritämme missä menee kokonaiskestävyyden tasapaino hiilinielujen ja luontokadon näkökulmasta? Niin ja mitähän muita näkökulmia tulisi huomioida … ?

Karjalaisen blogi antaa ymmärtää, että puurakentaminen ei ole uhka metsiemme ekologisesti kestävänä pidetyn tason säilyttämiseksi. Blogin loppukaneettina Karjalainen kokoaa Metsäpaneelin puurakentamisen viestiä kolmella pointilla:

• “Puurakentamisessa pitkäikäiset ja kierrätettävät puutuotteet kasvattavat pitkäaikaista hiilensidontaa ja torjuvat näin ilmastonmuutosta.
• Puun jatkojalostusta, tuottavuutta ja arvonlisän nostoa voidaan lisätä teollisen puurakentamisen avulla.
• Puurakentamisella arvonlisä voitaisiin kaksinkertaistaa lisäämättä hakkuita, jos mekaanisen metsäteollisuuden tuotteita jatkojalostettaisiin nykyistä enemmän kotimaassa.” 

Metsähakkuista ja niiden uhkasta metsiemme ekologisesti kestävänä pidetyn tason säilyttämiselle, tuli mieleeni toukokuiset arkkitehtipäivät ja päivien teema Arkkitehdin kädenjälki. Teemalla viitattiin arkkitehdin yhteiskuntavastuulliseen rooliin luonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä ja edistämisessä. Yksi seminaaripuhujista oli Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija ja ryhmäpäällikkö Kati Vierikko, joka omassa puheenvuorossaan mainitsi muun muassa metsien maaperän ja pintamaan merkityksen hiilensidonnalle. Toisin sanoen emme ehkä puurakentamisessa ole nähneet metsää puilta. Metsän hiilensidontakyky ei perustu vain puun runkoihin (jotka säilyttävät rakennusteollisuuden tarpeisiin jalostettunakin hiilensidontakykynsä) … Tätä täytyy penkoa lisää!

Kuten Karjalainen bloginsa aloittaa: “Maamme puurakentamisen edistäminen on kirjattu jokaiseen Suomen hallitusohjelmaan aina 1990-luvun puolivälistä lähtien. Tätä on perusteltu muun muassa aluetalouden, työllisyyden kasvun sekä ilmastonmuutoksen hillinnän näkökulmista.” Mitä kolmenkymmenen vuoden hallitusohjelmakirjaukset ovat tuottaneet? Karjalaisen blogin mukaan puukerrostalojen markkinaosuus tällä hetkellä noin 6 %. Näin ollen täytynee todeta, ettei hallitusohjelmakirjaus kauheasti taida puurakentamista edistää. Ainakaan yksistään! Onneksi olemme kaupunkinakin ottaneet osavastuuta asian edistämisestä. Olemme saaneet viime vuosina aikaiseksi mm. Vantaan puurakentamisen linjaukset, joilla pyrimme varmistamaan puurakentamisen osana kestävää kaupunkikehitystä koko kaupungissa. Puurakentaminen on osaltaan keskeisessä roolissa myös kaupunkimme hiilineutraalisuustavoitteen saavuttamisessa. Katsotaanpas sitten seuraavan kolmenkymmenen vuoden aikajakson jälkeen, onko kuntatason linjaukset edistävämpiä haha!

Niin vai onko paras edistäjä sittenkin konkreettiset hankkeet kuten Puu-Kivistö ja Ruusupuun päiväkoti, joka on rakenteilla Kivistön keskustassa, as we speak? Puu-Kivistö (Puu-Kivistö ja Puu-Kivistön aloituskorttelit) on nimetty Vantaan puurakentamisen erityiskohteeksi (Vantaan kaupunginhallitus 5.2.2018), jossa erityisenä tavoitteena on puurakentamisen määrällinen lisääminen ja laadullinen kehittäminen yhteistyössä puualan toimijoiden kesken. Taustalla on kuuden suurimman kaupungin kaupunginjohtajien ilmastoverkoston päätös (13.12.2017) lisätä kaupunkien puurakentamista. Puu-Kivistön asemakaava-alueelle on rakenteilla Ruusupuun puupäiväkoti ja alueen pysäköinti on tavoitteena keskittää puiseen pysäköintitaloon, jonka suunnittelu on ollut osa kaupunkien ja ympäristöministeriön Puinen pysäköintitalo -hanketta.

Lopuksi vielä mainittakoon, että hidasta on tämänkin teeman edistäminen ja asenne- vai minkä lie maailman muuttuminen, kun vieläkin joudumme hehkuttamaan melkein kymmenen vuotta vanhaa hanketta, Kivistön PuuMeraa, joka oli valmistuessaan Euroopan suurin asuinkäyttöön tarkoitettu passiivipuukerrostalo (Kivistö 2015)! Rakennuksen ensimmäinen kerros on betonirakenteinen ja ylemmät kerrokset puurakenteisia (puurunkojärjestelmänä käytettiin rankarakenteisia suurelementtiseiniä).