Puu retrofittauksessa


Kysyin Puuinfolle kirjoittamassani blogissa alkuviikosta: missä mennään suomalainen puukaupunki? Aloitin vastaamalla kysymykseen historian havinalla, kaikella sillä perinteisellä kauniilla, johon puukaupunki jo sanana mielikuvilla meidät heittää: Vanha Porvoo, Vanha Rauma, Puu-Vallila, Puu-Raksila … Jäin kuitenkin miettimään, että suurin osa näistä perinteisistä puukaupungeista taisi palaa tai muuten vaan korvattiin jollain muulla viime vuosisatojen eri vaiheissa. No mitä kuuluu sille muulle tänään? Sekaan mahtuu paljon kaikenlaista. On tiilitaloja, betonitaloja, paikalla valettua, valmiselementtejä. Paljon kaikkea sitä, jota halutaan tänään purkaa ja korvata. Osa perustellusti ja suurin osa vain ns huvin vuoksi eli rahan takia, koska on halvempaa purkaa kuin retrofitata ja hei puu ois tässäkin paras! No miksi muka? Päätinpäs siis jatkaa puisevia pohdintojani tänne. Kannattaa käydä lukemassa ajatuksiani (ja monien muiden hyviä avauksia) myös Puuinfon blogista. Niin ja täältä Onnellisestakaupungistakin löytyy aiempaa asiaani puusta kesäkuulta, jos teema kiinnostaa niin kannattaa lukea sekin.

Puurakentamisen ohjelman päätösseminaarissa 5.10. Pia Tynys Uudenmaanliitosta piti erittäin inspiroivan puheenvuoron nöyrän hallinnonmallin testauksesta systeemisen muutoksen edistämisessä.

Koska kuvat on kivoja niin kuvitanpas tämän juttuni Puurakentamisen ohjelman päätösseminaarin muistiinpanoihini nappaamillani kämäsillä kuvasilla. Kyseinen seminaari olisi ehdottomasti oman blogitekstin arvoinen. Ohjelma oli todella kattava ja antoi erittäin hyvän läpileikkauksen valtavaan hankekavalkaadiin, joita ohjelman puitteissa on mahdollistettu. Mutta ei siitä tässä kohtaa sen enempää, vaan mennään asiaan!

Pari valittua sanaa purkamisesta

Pari sanaa purkamisesta ennen (beyond meat –) pihviä ja miksi kirjoitan otsikolla puu retrofittauksessa? Kirjoitan tietenkin siksi, että elämme planeetalla, jonka rajat ovat käymässä vastaan. Viimeksi maanantaina Helsingin sanomat uutisoi väestökasvun myötäisen materiaalipulan uhkaavan tulevaisuuttamme. Materiaalit alkavat loppua, paitsi uusiutuvat, jos osaamme turvata niiden uusiutuvuuden. Ja vaikkei puu ihan kaikkeen taivu niin aika paljoon.

Kiertotalouden nimissä voimme ajatella, että onhan esim. purkava saneeraus ihan järkevää, jos aluetehokkuus nousee ja varsinkin jos purettavien rakennusten osia voidaan hyödyntää uudisrakentamisessa. Tästä on myös hyviä onnistuneita esimerkkejä, joiden vaikuttavuutta voidaan todentaa esimerkiksi päästöhyödyillä. Ehkä voisi ajatella, että rakennusten purkaminen ja niiden purkumateriaalin hyödyntäminen uudisrakentamisessa voisi olla järkevää tapauksissa, joissa rakennusten käyttötarve jossain paikassa loppuu ja toisaalla lisääntyy eli siirretään taloja (niin kuin on iät ja ajat meillä Suomessa tehty hirsitalojen kanssa) tarpeen mukaan. Toisaalta taas elämme jo sitä todellisuutta, jossa meidän tällä hetkellä väljäksi käyvät maaseudut saattavat alkaa vetämään ilmastopakolaisia yllättävänkin pian. Mietinkin, kuinka kestävää on purkaa siellä missä suhteellisen lyhyellä aikajänteellä tarvetta voisi taas olla?

Puun materiaalisista hyödyistä

Haluan kirjoittaa retrofittauksesta, koska mielestäni meidän ei tulisi purkaa uudisrakentamisen tieltä, vaan meidän tulisi korjausrakentaa ja ennemmin vaikka tiivistää olevaa rakennuskantaa esimerkiksi uudiskerroksia lisäämällä. Ja tähän kaikkeen meiltä löytyy oiva, paikallinen uusiutuva materiaali, se on se puu!

Kuten tiedämme, tarjoaa puurakentaminen lähtökohtaisesti useita eri hyötyjä:

  • hiilinielut ja uusiutuvuus
  • päästöttömyys ja energiatehokkuus
  • monikäyttöisyys ja sosiokulttuuriset hyödyt

Näistä ihan lyhykäisesti se, että puu on tosiaan luontainen hiilinielu ja vaikka metsät itsessään sitovat suuria määriä hiilidioksidia niin on tärkeää muistaa, että hiili varastoituu puuhun sen koko elinkaaren ajaksi. Puurakenteet toimivat hiilivarastoina ja näin ollen puusta rakennettaessa rakennettu ympäristö voi olla jopa metsää määrällisesti tehokkaampi hiilivarasto. Kestävällä metsänhoidolla voimme auttaa ylläpitämään metsien terveyttä ja edistämme näin jo lähtökohtaisesti uusiutuvan materiaalin hyödyntämisellä kokonaiskestävyyttä.

Päästöttömyyden ja energiatehokkuuden näkökulmasta voidaan puurakentamisella saavuttaa useita merkittäviä hyötyjä erityisesti rakennuksen elinkaaren näkökulmasta. On tärkeää tiedostaa puun hyödyt myös rakentamisen aikaisiin päästöihin. Puun materiaalille ominainen keveys voi helpottaa ja nopeuttaa rakennusprosessia ja vähentää esim. kuljetuskustannuksia ja -päästöjä.

Puurakentamisen ohjelman päätösseminaarissa 5.10. Markku Norvasuo Tampereen yliopistosta piti erittäin inspiroivan puheenvuoron, jossa yhtenä nostona puurakentamisen identiteettikirjo.

Puun monikäyttöisyys mahdollistaa sen hyödyntämisen meille perinteisen asuinrakentamisen rinnalla kaikenlaisissa rakennuksissa. Julkisten rakennusten osalta esimerkiksi päiväkotien toteuttaminen massiivipuisina on mittakaavallisesti perinteiseen rakentamiskulttuuriin hyvin sovitettavissa. Toisaalta erilaiset teollisesti valmistetut puuelementit vapauttavat puun sen perinteisestä muotista mahdollistaen kaikenlaisen rakentamisen puusta. Puurakentaminen on niin syvällä kulttuurissamme, että sen sosiokulttuuriset hyödyt on hyvä muistaa. Puu koetaan rakennusmateriaalina houkuttelevaksi ja hyvinvointia lisääväksi. Puun koetuiksi hyödyiksi rakentamisessa on tutkitusti osoitettu esim. sisäilman laatu ja hyvä akustiikka.

Puun materiaalisista hyödyistä erityisesti korjausrakentamisessa

Korjausrakentamisen näkökulmasta puun materiaalisia hyötyjä ovat esimerkiksi:

  • materiaalin keveys
  • rakentamisen nopeus
  • materiaalin joustavuus
  • ekologinen kestävyys
  • taloudelliset hyödyt

Näitä jo hieman availin tuossa aiemmassa kappaleessa puurakentamisen näkökulmasta yleisesti ottaen. Jatkan korjausrakentamisen näkökulmasta. Puumateriaalin keveys helpottaa korjausrakentamisessa mm. vähentämällä perustusten vahvistustarvetta. Näin myös periaatteessa olevan rakennuskannan korottaminen puukerroksilla mahdollistaisi olevan hyödyntämisen ja täydentämisen helpommin. Puurakentamisen nopeutta varsinkin korjaustöitä tehtäessä tai olevaa täydennettäessä tulisi tietysti hyödyntää erityisesti rakentamisen aikaisia päästöjä ja kokonaiskustannuksia arvioitaessa.

Puurakentamisen ohjelman päätösseminaarissa 5.10. Markku Karjalainen Tampereen yliopistosta piti erittäin inspiroivan puheenvuoron, jossa numerot vahvistivat sen, että meillä puuta riittää!

Elämme maailmassa, jossa 1,5 asteen lämpeneminen on melkein tässä. Ehkä se on liian lähellä ja siksi puhumme ennemmin hiilineutraalisuustavoitteista, tavoitevuosista, jotka ovat vielä sen verran kauempana, että voimme uskotella ne mahdollisiksi itsellemme. Nukumme yömme rauhassa (ainakin melkein) ja jatkamme päästöjen tuottamista kasvavaan tahtiin (kääk oikeesti). Mitä pitäisi tapahtua, että heräisimme todellisuuteen? Tulevaisuus tehdään tänään! Tehdään se please!


Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.