”Varför Fiskars vi har ju Katrineberg”


Vantaanjokilaakson avarat viljelymaisemat ovat säilyneet hämmästyttävän hyvin vailla merkittäviä
muutoksia tai merkkejä nykyajasta.

Oi tätä maailman kauneutta: talviunesta heräävää luontoa ja ihmettä, että olemme elossa itse kukanenkin, Tellus ja maailmankaikkeus kaikkinensa! Talven yksi elossa pitäjä on itselleni ehdottomasti ollut Katrineberg, sen historia ja lupaus tulevaisuudesta.

Katrinebergin alue sijaitsee Seutulassa, Kivistön suuralueella, Luoteis-Vantaalla. Kehäradan Lapinkylän asema sijaitsee tulevaisuudessa vain 3km päässä Katrinebergin kylästä.

Olemme kuluneen vuoden valmistelleet Katrinebergin alueelle kehityskuvaa, joka on pitkän aikavälin, noin 10–15 vuoden päähän tähtäävä suunnitelma, jossa kuvaamme arvokkaaseen kulttuurimaisemaan sijoittuvan alueen tulevaisuuden kehityksen periaatteet. Tavoitteenamme on vehreä, elinvoimainen ja kulttuurihistorialtaan rikas Katrinebergin kylä.

Visiomme alueen kehittämiselle: Vehreä, elinvoimainen ja kulttuurihistorialtaan rikas Katrinebergin kylä!

Katrinebergin alueella kehittämisen ajankohtaisuutta tukee Katriinan sairaalan sairaalatoiminnan päättyminen sairaalatoimintojen siirtyessä Peijaksen sairaalan yhteyteen​ näillä näkymin vuosikymmenen lopulla, Seutulan koulu- ja päiväkotikiinteistöjen kunto​ sekä riittävän asukaspohjan turvaaminen alueen lähipalveluiden ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi​. Toisaalta Katrinebergin alueen kehittämistä tukevat Katrinebergin historiallinen kartano ja alueen kulttuurihistorialliset ja maisemalliset arvot​ ja niiden myötäiset ulkoilu- ja harrastusmahdollisuudet​ sekä alueella säilynyt vanha kylärakenne ja täydennysrakentamisen mahdollisuudet. Parhaimmillaan Katrineberg tarjoaa aitoa maaseutuidylliä pääkaupunkiseudulla!

Alueen maisematilaa rajaa nykyään Vantaanjoki, sillä sen rannoilla on takavuosikymmeniä enemmän kasvillisuutta ja puita.

Katrinebergin alue on osa arvokasta Vantaanjokilaakson kulttuurimaisemaa, jonne sijoittuu myös arvokasta rakennusperintöä ja kulttuuriympäristöä, suojeltuja rakennuksia kuten Katrinebergin kartano sekä historiallista kylämaisemaa. Alue on säilyttänyt pitkälti vanhan, keskiajalta periytyvän rakenteensa, ja osana kehityskuvatyötä laadimme alueelle kulttuuriympäristöselvityksen, johon kannattaa ehdottomasti tutustua.

Vantaanjokilaakson kulttuurihistoriallista ympäristöä aarrekartan muodossa.

Katrinebergin kyläaluetta ympäröi laaja toiminnallinen ja kulttuurihistoriallinen ympäristö. Vantaanjokilaakson kulttuurimaisemasta löytyy myös muun muassa valtioneuvoston edustuskartano, Köningstedt, joka on toiminut vuosien varrella useiden valtiollisten arvohenkilöiden majapaikkana, ja jossa järjestetään säännöllisesti erilaisia kokouksia, neuvotteluja ja vastaanottotilaisuuksia.

Katrinebergin kehityskuvatyön keskiössä on Katrinebergin kartanoalue.

Katrinebergin kartano toimii tällä hetkellä Vantaan kaupungin asukastilana ja kansalaistoiminnan keskuksena. Kehityskuvatyössä esitämme kartanoalueen kehittämistä vahvistaen sen historiallisesti arvokkaita ominaispiirteitä. Haluamme esimerkiksi palauttaa Katriinantieltä kartanon eduspuistoon johtaneen puukujanteen. Kartanoalueen kiinteistö kannattaisi mielestämme jakaa kahteen osaan, mikä mahdollistaisi osien toiminnallisen kehittämisen toisistaan riippumatta: tutkia kaupungin maatilatoiminnan edellytysten jatkumista ja kehittää kartanoa yleisölle entistä avoimempaan käyttötarkoitukseen. Haluaisimme vahvistaa kartanon, sen puutarhan, pihapiirin ja talousrakennusten muodostaman kokonaisuuden historiallisesti arvokkaita ominaispiirteitä. Kartanoalueella mahdollistaisimme pienimittakaavaisen täydennysrakentamisen, jonka tulee pohjautua kartanon pihapiirin ominaispiirteisiin ja historiallisiin vaiheisiin. Esimerkiksi aiemmin muualle siirrettyjen tai purettujen piharakennusten paikalle voidaan tutkia ympäristöön sopivan uudisrakennuksen rakentamista.

Alueen historiaa on taltioitu aikansa merkittävien taiteilijoiden toimesta. Tämä upea kuva Katrinebergin kartanosta on Signe Branderin teos.
Yhteisömaatila toisi uuden elämän vanhaan navettaan!

Kaupungin maatilan osalta tutkimme toiminnan laajentamista ja kehittämistä kaupunkilaisille avoimeksi yhteisömaatilaksi. Yhteisömaatila mahdollistaisi kaupunkilaisille kosketuksen ruuantuotantoon, elävän ja toiminnallisen yhteisön luomisen Katrinebergin kylään ja sekä monimuotoisen oppimisympäristön Seutulan koululle ja päiväkodille.

Suunnitteluperiaatteet ohjaavat uuden naapuruston kehittämistä.

Kehityskuvatyössä määrittelimme myös suunnitteluperiaatteet uuden naapuruston pihapiirejä ja rakennuksia koskien. Tarkempaan suunnitteluun pääsemme käynnistettyämme Katriinankylän asemakaavatyön toivottavasti vielä kuluvan vuoden aikana. Asemakaavatyön yhteydessä pääsemme pähkäilemään rakentamisen periaatteita tarkemmin. Olisiko Katriinankylä oikea paikka testata Naturhus-konseptia, off-grid passiivitaloja ja kunnostaa siirrettyjä hirsirunkoja uuteen eloon? Joka tapauksessa Katriinankylä tulee tarjoamaan parhaat mahdolliset lähtökohdat omaleimaiselle, kestävälle ja laadukkaalle pientaloasumiselle helpon pyörämatkan päässä Kehäradan tulevalta Lapinkylän asemalta. Oi niitä onnekkaita, jotka pääsevät katriinankyläläisiksi!

Natura-arvoja, ekologisia yhteyksiä, arvopuita, linnuston elinympäristöjä … Katrinebergin kyläalue on myös luonnoltaan rikasta ja elinvoimaista.

Luonnonmonimuotoisuuden teemakartta kuvaa alueen luontoarvokonseptin, jolla haluamme varmistaa luonnon monimuotoisuuden lisäämisen ja uusien elinympäristöjen luomisen osana kehittyvää Katrinebergin kylää.

Kehityskuvatyössä olemme tutkineet luonnon monimuotoisuuden tukemista tulevien uusien naapurustojen korttelipihoilla.

En tiedä sattuiko visiokuvasta silmääsi pieni äffällä alkava sana? Jos ei niin otsikon ohi ei sitä lukematta pääse … kuriositeettina mainittakoon, että löysimme historian havinoista lehtiartikkelin otsikolla: Katrinebergin historiallisesta kartanosta voisi tulla Fiskars pienoiskoossa.

Katrineberg mainittu!

Artikkeli on kirjoitettu ilmeisesti Katrinebergin tilan siirryttyä kunnan omistukseen. Niin tai näin, ei otsikko ole kovinkaan hakoteillä vielä tänäänkään! Kaikki edellytykset Fiskarsin kaltaiselle idyllille löytyvät Katrinebergistä edelleen. Kunhan kaupunkilaiset vain tunnistavat idyllin omakseen. Varför Fiskars vi har ju Katrineberg!

En millään malttaisi lopettaa tätä, koska Katrineberg vaan on niin upea! Täytynee kuitenkin jättää teille jotain löydettävää itse kehityskuvaraporttiinkin. Antoisia lukuhetkiä ja ei kun haaveilemaan omasta pienestä punaisesta tuvasta ja perunamaasta kulttuurimaisemassa ja kuitenkin niin lähellä kaikkea!


Yksi vastaus artikkeliin “”Varför Fiskars vi har ju Katrineberg””

  1. Kiitos Anna-Riitta tekstistäsi. Kehitettävien alueiden ominaispiirteiden kunnioitus ei nimittäin ole aina ole ollut kaupunkisuunnittelun johtolankana meillä päin. Näin vaikka historiallista rakennuskantaa ja kulttuuriympäristöä on Suomessa vain vähän ja vaikka monikerroksinen ja monipuolinen maisema on juuri se, mistä ihmiset sanovat pitävänsä.
    Tekstisi antaa toivoa, että rakennusperinnön, jo tehdyn infran, olemassa (jäljellä?) olevan luonnon sekä kulttuurin monimuotoisuuden lomaan harkitusti ja elämää rikastuttaen rakentaminen voisi vähitellen saada enemmänkin kannatusta.
    Ai niin, jännää, että tällainen Katrinebergikin on olemassa – en ollut ikinä edes kuullut siitä, vaikka helsinkiläinen perinnemaisemien ystävä olenkin. Täytyypä mennä tutustumaan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.