sosiaalinen kestävyys ja hyötyliikunta kaupunkisuunnittelun keskiössä

Kaupunkisuunnittelun ytimessä on toimivan yhdyskuntarakenne, jossa arki ja juhla sujuvat eri ikäryhmien tarpeet huomioiden. Lasten näkökulman huomioiminen on keskeistä, kun pyritään rakentamaan sosiaalisesti kestäviä ja terveellisiä kaupunkiympäristöjä. Jos kaupunkiympäristö toimii lapsille, toimii se pääsääntöisesti myös muille kaupunkilaisille. Lapsina opimme liikkumaan kaupungissa, joko hyötyliikkuen tai kuskattuna. Nämä tottumukset määrittävät useimmiten liikkumiskäyttäytymistämme myös aikuisiällä. Lapset ovat tulevaisuuden aikuisia ja varmistamalla kaupunkiympäristön liikuttavuuden voimme edistää kestävämpää kansanterveydellistä tulevaisuutta. Tekisi mieli alkaa ränttäämään kansanterveydestä enemmänkin, mutta pysytäänpäs hetki alkuperäisessä aiheessa (ja palataan asiaan myöhemmin tai uudella blogilla).

Jos kaupunkiympäristö toimii lapsille, toimii se pääsääntöisesti myös muille kaupunkilaisille.

Yhdyskuntarakenteen näkökulmasta keskeisiä lapsille kohdennettuja palveluita ovat leikkipuistot, lasten- ja perheneuvolat, päiväkodit ja koulut. Viime vuosina meillä on korostunut globaalistikin puhututtanut trendi lähipalveluiden sijaan oppiympäristöjen alueellisesta keskittämisestä jättipäiväkodeiksi ja jättikouluiksi. Trendi tuo mukanaan haasteita, jotka vaikuttavat suoraan lasten arkeen, liikkumiseen ja sosiaaliseen kestävyyteen.

Aihe puhututtaa! Muun muassa Helsingin Sanomat on alkuvuoden aikana julkaissut lukuisia mielipidekirjoituksia, joissa kaupunkilaiset ja ammattilaiset ovat tuoneet esiin huolia suurten päiväkotien ja koulujen vaikutuksista lasten turvallisuuteen, yhteisöllisyyteen ja sosiaaliseen hyvinvointiin liittyen. Asia on pinnalla ja syystä!

Jättipäiväkodit ja -koulut: Keskittämisen haasteet

Jättipäiväkodit ja -koulut voivat tarjota laajempia resursseja ja monipuolisempia oppimisympäristöjä ja helpottavat ainakin teoriassa opetusjärjestelyitä. Tästäkin toki alkaa olla käytännön kautta saatua monimielisyyttä. Suurimpana haasteena jättipäiväkotien ja -koulujen osalta on yhteisöllisyyden luomisen haaste. Jättikoulussa tai -päiväkodissa lapset voivat kokea jäävänsä näkymättömiksi suuressa joukossa, mikä voi vaikuttaa heidän turvallisuudentunteeseensa ja sosiaaliseen hyvinvointiinsa. Pienemmissä yksiköissä lapset ja henkilökunta tuntevat toisensa paremmin, mikä luo tiiviimpiä sosiaalisia suhteita ja vahvempaa yhteisöllisyyttä. Tämä mahdollistaa myös perheiden tutustumisen toisiinsa ja sitä kautta vahvistaa koko yhteisön sosiaalista kestävyyttä.

Pidemmät matkat kodin ja koulun tai päiväkodin välillä ovat yksi jättiyksiköiden suurimpia haasteita. Kun koulut ja päiväkodit sijaitsevat kauempana asuinalueista, lapset eivät voi liikkua itsenäisesti kouluun ja päiväkotiin kävellen tai pyöräillen. Tämä johtaa usein siihen, että matkat kuljetaan autolla, mikä vähentää lasten mahdollisuuksia hyötyliikuntaan. Liikunnan väheneminen voi pitkällä aikavälillä vaikuttaa negatiivisesti lasten fyysiseen terveyteen ja hyvinvointiin. Lisäksi autolla kuljettu matka eristää kodin arjen palveluista niin, että lähiympäristö ei muodostu lapselle tutuksi ja turvalliseksi.

Lasten kaupunki tukee sosiaalista kestävyyttä ja viihtyisyyttä

Kaupunkisuunnittelulla on merkittävä rooli lasten arjen sujuvuuden ja hyvinvoinnin tukemisessa. Kun kaupunkeja suunnitellaan lasten näkökulmasta, huomio kiinnittyy paitsi liikenneturvallisuuteen ja leikkipaikkoihin, myös siihen, miten lapset voivat liikkua itsenäisesti ja turvallisesti omassa lähiympäristössään. Lapset hyötyvät monipuolisista leikkipuistoista ja kaupunkikuvan kiinnostavuudesta esim. arkkitehtuurin monimuotoisuudesta tyylien, materiaalien ja värimaailman osalta. Houkutteleva ja inspiroiva kaupunkiympäristö kannustaa leikkimään, liikkumaan ja viihtymään.

Houkutteleva ja inspiroiva kaupunkiympäristö kannustaa leikkimään, liikkumaan ja viihtymään.

Monipuoliset leikkipaikat eivät tarjoa lapsille vain tilaa leikkiä ja liikkua, vaan ne toimivat myös tärkeinä sosiaalisen kanssakäymisen mahdollistajina, joissa lapset voivat kehittää sosiaalisia taitojaan ja solmia ystävyyssuhteita. Leikkipuistojen tulisi olla monipuolisia ja innostavia, kannustaen sekä fyysiseen aktiivisuuteen että luovaan leikkiin. Parhaimmillaan puistokokonaisuudet mahdollistavat koko perheelle kohtaamisia, jotka luovat yhteisöllisyyttä ja elinikäisiä sosiaalisia suhteita.

Kivistön keskustan kaavarunko ja Kestävän Kivistön manifesti tarjoavat hyviä esimerkkejä siitä, miten lasten tarpeet voidaan huomioida kaupunkisuunnittelussa. Kivistössä on kiinnitetty erityistä huomiota liikenneturvallisuuden parantamiseen, mikä mahdollistaa lasten itsenäisen liikkumisen. Lisäksi monipuoliset leikki- ja oleskelualueet sekä helposti saavutettavat palvelut luovat ympäristön, joka tukee lasten fyysistä aktiivisuutta, sosiaalista kanssakäymistä ja viihtyisyyttä.

Kansainvälinen näkökulma: lapsipalveluiden mitoitus ja arkiliikunnan merkitys

Kansainvälisessä keskustelussa on nostettu esiin, että päiväkotien ja koulujen mitoitus tulisi suhteuttaa yhteisön tarpeisiin ja paikallisiin olosuhteisiin. Meillä Pohjoismaissa on vahva perinne lasten itsenäisyyden ja vapaan liikkumisen tukemisesta. Siksi perinteisesti Pohjoismaissa on pyritty siihen, että koulut ja päiväkodit ovat aidosti lähipalveluita ja sijaitsevat siten lähellä koteja. Tämä mahdollistaa lasten omatoimisen liikkumisen, mikä kasvattaa heidän päivittäistä hyötyliikuntamääräänsä.

Suuremmat yksiköt vähentävät lasten mahdollisuuksia liikkua itsenäisesti, mikä heikentää arkiliikunnan määrää.

Iso-Britanniassa ja Yhdysvalloissa käydään aktiivista keskustelua suurten koulujen ja päiväkotien vaikutuksista lasten sosiaaliseen kehitykseen ja hyvinvointiin. Yksi keskeinen huolenaihe on se, että suurissa yksiköissä lapset voivat jäädä tuntemattomiksi ja kokea turvattomuutta, mikä voi heikentää heidän sosiaalista hyvinvointiaan. Keskustelussa on tunnistettu, että suuremmat yksiköt vähentävät lasten mahdollisuuksia liikkua itsenäisesti, mikä heikentää arkiliikunnan määrää.

Lasten kaupunki on kaikkien kaupunki

Lapsiystävällinen kaupunki on sosiaalisesti kestävä ja kaikille asukkailleen viihtyisä ympäristö. Kun kaupunkisuunnittelussa otetaan huomioon lasten tarpeet ja näkökulmat, luodaan samalla kaupunkiympäristöä, joka tukee koko yhteisön hyvinvointia. Jättipäiväkotien ja -koulujen sijaan meidän tulisi varmistaa huolellisella yhdyskuntasuunnittelulla, että yhdyskuntarakenne mahdollistaa lasten itsenäisen liikkumisen, osallistumisen sosiaaliseen kanssakäymiseen muiden kaupunkilaisten kanssa aktiivisina yhteisön jäseninä ja ennen kaikkea tuntea olonsa turvalliseksi omassa tutussa lähiympäristössään.

Kivistön keskustan kaavarunko ja Kestävän Kivistön manifesti osoittavat, kuinka lasten näkökulma tulee integroida osaksi kestävää kaupunkisuunnittelua. Lapsiystävällinen kaupunki on paitsi turvallinen ja viihtyisä, myös paikka, jossa sosiaalinen kestävyys ja arjen hyvinvointi kukoistavat. Kun lapset voivat liikkua vapaasti ja turvallisesti, koko yhteisö hyötyy – ja samalla toteutuu tavoite kaupunkiympäristöstä, joka palvelee kaikenikäisiä ja -kuntoisia kaupunkilaisia liikkumisrajoitteet huomioiden.