Elämme akuutin ilmastokriisin keskellä. Vaikutamme ilmastonmuutoksen vauhtiin päivittäisillä valinnoillamme, halusimme tai emme, tiedostimme tai emme. Perinteisesti päästöt on voitu jakaa kolmeen ryhmään: asuminen, liikkuminen ja ruoka. Asumisen osalta olemme jo hyvässä vauhdissa. Tästä joudumme osaltaan kiittämään länsimaista demokratiaa riepottelevaa tragediaa, joka ulottuu meidän jokaisen arkeen vähintään energiakriisinä. Suomen ilmastopaneelin tuoreen raportin mukaan päästövähennyksissä tulisikin nyt keskittyä ruokaan ja liikkumiseen. Nykyiset politiikkatoimet eivät enää riitä, vaan yhteiskunnan tulee tukea ja ohjata meitä jokaista tekemään entistä vähäpäästöisempiä valintoja. Tähän saamme varmasti hyviä avauksia viimeistään kevään vaalivimmassa!
Olemme yhteiskunnallisesti aktiivisessa energiamurroksessa siirtyessämme sähkön ja kaukolämmön tuotannossa uusiutuviin energiamuotoihin. Voimme kuitenkin yksilöinä nopeuttaa muutosta henkilökohtaisilla valinnoilla esimerkiksi varmistamalla käyttösähkön uusiutuvuuden ja vaihtamalla öljylämmityksen maalämpöön. Energiamuotojen ohella tulisi meidän varmistaa rakennustemme energiatehokkuutta, joka puolestaan vaikuttaa rakennuksen kokonaisenergiatarpeeseen.
Päivätyössäni Vantaalla olemme kirjanneet Vantaan resurssiviisauden tiekarttaan tavoitteemme, että Vantaan kaupunkialueella on luovuttu lämmityksessä fossiilisista polttoaineista vuoteen 2030 mennessä. Energiantuotanto ja -kulutus aiheuttavat suuren osan Vantaan ilmastopäästöistä ja pyrimme parantamaan energiatehokkuutta systemaattisesti niin omissa kiinteistöissämme kuin koko kaupunkialueen kiinteistöissä edistäen kiinteistöjen ja asuntojen energiaremontteja. Lisäksi muun muassa kannustamme kuntalaisia aktiivisiksi energiantuotannon toimijoiksi.
Olemme kirjanneet Resurssiviisauden tiekarttaamme seuraavat indikaattorit uusiutuvan energian osuuden lisäämistavoitteen mittaamiseksi:
- Tuotetaan uusiutuvaa energiaa osana kaukolämmön ja sähkön tuotantoa ja toimitetaan se kaukolämpö- ja sähköverkon kautta.
- Selvitetään mahdollisuuksia alueellisiin hybridimalleihin ja erillisiin lämpöratkaisuihin kaukolämpöverkon ulkopuolella.
- Edistetään paikallisen tai kiinteistökohtaisen uusiutuvan energian, kuten aurinkosähkövoimaloiden ja lämpöpumppujen käyttöönottoa kaavoituksessa, tontinluovutusehdoissa ja helpottamalla uusiutuvan energian asennuksia.
- Toimitaan esimerkkinä kiinteistökohtaisten ratkaisujen käyttöönotossa ja energian hankinnassa.
Tiedostamme, että perinteisesti helppo tapa turvata kestävä energiaratkaisu kaupunkialueella on liittyä kaukolämpöön. Silloin kuitenkin jätämme lähtökohtaisesti hyödyntämättä kaiken sen energiapotentiaalin mitä kaupunkialueella kokonaisuudessaan on. Kaukolämmön tuottajalla, kun ei ole mahdollisuutta hyödyntää yksityisiä kiinteistöjä energiatuotantoon, ainakaan toistaiseksi ilman kiinteistöomistajan lupaa. Siksi kannustamme energiaomavaraisuuteen erityisesti uudiskohteissa. Energiapotentiaalia voidaan käyttöönottaa toki myös jälkikäteen, mutta esimerkiksi suurissa maankäytöltään intensiivisissä hankkeissa tuntuu taloudellisesti aika järjettömälle maalämpökaivojen toteuttaminen esimerkiksi rakennuksen kellarista käsin rakennuksen jo valmistuttua. Parhaimmillaan voisimme päästä koko kaupunkialueella kokonaisratkaisuun, jossa kaikki kiinteistöt voisivat toimia uusiutuvien tuottajina ja kiinteistöjä yhdistäisi energiaverkko, jolla energiatarvetta tasataan koko kaupunkialueella tarpeen mukaan. Todettakoon, että planeettamme näkökulmasta meillä ei ole maata tuhlattavana energiankaan osalta. Ja kukkaromme näkökulmasta … kukapa meistä ei valitsisi vaihtoehtoa, jossa Äiti Maa (ja Isä Taivas?) tarjoaa lapsilleen ilmaista hyvää (ei ole ilmaisia lounaita, mutta aurinkoa ja tuulta toistaiseksi piisaa…).
Parhaimmillaan voisimme päästä koko kaupunkialueella kokonaisratkaisuun, jossa kaikki kiinteistöt voisivat toimia uusiutuvien tuottajina ja kiinteistöjä yhdistäisi energiaverkko, jolla energiatarvetta tasataan koko kaupunkialueella tarpeen mukaan.
Tästä onkin luonteva siirtyä alueellisten energiaratkaisujen taloudelliseen kestävyyteen. Missä menee kustannustehokkuuden raja? Kestävimmän ja kustannustehokkaimman energiaratkaisun määrittämiseksi on tärkeää arvioida kehityshankkeen ja ympäröivän alueen erityistarpeet sekä resurssien ja infrastruktuurin saatavuus. Yleisesti ottaen energiaomavarainen hanke olisi tehtävä riittävän pieneksi, jotta uusiutuvan energian tuottaminen paikan päällä olisi mahdollista, mutta riittävän suureksi, jotta uusiutuvan energian järjestelmien asennuksessa ja ylläpidossa voitaisiin hyödyntää skaalaetuja.
Energiaomavaraisuuden saavuttaminen edellyttää lähtökohtaisesti kokonaisstrategiaa, jossa huomioidaan rakennusten energiatehokkuus, uusiutuvien energialähteiden tuotanto, käyttö ja varastointi. Ihanteellinen koko energiaomavaraiselle hankkeelle riippuu useista tekijöistä, kuten sijainnista, ilmastosta, käytettävissä olevista uusiutuvista energialähteistä sekä energiantuotannossa ja -jakelussa käytettävästä teknologiasta. Kestävän energiaomavaraisuuden saavuttamiseksi tulee hankkeen pystyä tuottamaan yhtä paljon energiaa kuin se kuluttaa vuoden ympäri. Esimerkinomaisesti voitaneen kuitenkin todeta esimerkiksi asuntotuotannon osalta, että yleisesti ottaen uudiskohteen tulisi olla vähintään 50–100 asunnon kokonaisuus, jotta taloudellista kannattavuutta varmistavia mittakaavaetuja voidaan saavuttaa. Kuten jo aiemmin totean, riippuu ihanteellinen koko useista tekijöistä, ja kunkin yksittäisen hankkeen erityisvaatimuksia ja -rajoitteita on harkittava huolellisesti.
Teeman äärellä kuriositeettina mainittakoon ja nostettakoon hattua HOK-Elannolle Vantaan Backaksen kartanon pihapiirin puurakenteisesta ja erityisen energiatehokkaasta Alepasta! Kyseinen myymälä on tänään avautuessaan HOK-Elannon ensimmäinen kaukolämmön sijaan täysin kylmäkoneista tulevalla lauhdelämmöllä lämpiävä myymälä. Lämpö varastoidaan maan alle lämpökaivoon, josta se voidaan hyödyntää kiinteistön lämmittämiseen talvella ja jäähdytykseen kesällä. Hyvä HOK-Elanto! Tällaisilla rohkeilla avauksilla luomme yhdessä kestävää tulevaisuutta!