Harvardin yliopiston onnellisuustutkimus (tutkimuksessa seurataan 724 miestä murrosiästä vanhuuteen) täytti syksyllä jo 85 vuotta. Suurin osa länkkärivaltamedioista uutisoi asiasta laajasti. En lähde siksi tähän linkittelemään juttuja sen kummemmin. Uutiskynnyksen ylitti tutkimuksen vuosien vahvistama viesti ihmissuhteista onnellisuuden perustana.

Onnellisuus perustuu ihmissuhteisiin.

Harvardin onnellisuustutkimus

Tutkimus osoittaa, että onnellisempia, terveempiä ja pidempään eläviä ovat meistä ne, joilla on syviä ja pysyviä ihmissuhteita. Pitkän ja onnellisen elämän kannalta geenejä, sosiaaliluokkaa tai älykkyysosamäärää tärkeämmäksi tutkimuksessa nousevat sosiaaliset taidot ja kyky rakentaa ja ylläpitää kestäviä ihmissuhteita.

Harvardin yliopiston onnellisuustutkimuksen mukaan kestävät ihmissuhteet hyödyttävät meitä monin tavoin. Samat hyödyt vaikuttavat yksityiselämän tavoin myös työelämässä.

metatasolta seuraavalle eli onnellisesta suunnittelusta onnelliseen johtamiseen

Olen tähän saakka keskittynyt Onnellisessa kaupungissa fyysiseen ympäristöön ja sen kulttuurisiin ja sosiaalisiin sidoksiin, olen sivunnut suunnitteluprosesseja ja -työkaluja. Nyt ajattelin siirtyä metatasolta seuraavalle. Onnellinen kaupunki edellyttää onnellista tekijää ja onnellinen tekijä onnellista johtajaa. Tähän alkuun heti spoileri, että tämä teksti käsittelee onnellista johtamista eikä ränttää johtamisen ja johtamisosaamisen puutteesta, joka on laaja yhteiskunnallinen ongelma. Näihin teemoihin palaan erillistekstillä. Mutta nyt päivän teemaan eli onnelliseen johtamiseen.

Onnellinen johtaminen on johtamisfilosofia, joka perustuu ymmärrykseen siitä, että työyhteisön hyvinvointi ja sitoutuneisuus, työntekijöiden työhyvinvointi ja onnellisuus ovat keskeisiä edellytyksiä organisaation menestykselle. Onnellinen johtaminen korostaa ihmiskeskeisyyttä, empatiaa, luottamusta, avoimuutta ja tavoitteiden merkityksellisyyttä työyhteisön toimivuuden perustana. Onnellisella johtamisella pyritään luomaan työympäristö ja -ilmapiiri, jossa työntekijät voivat kukoistaa ja saavuttaa parhaan mahdollisen työhyvinvoinnin ja suorituskyvyn. Onnelliset työntekijät ovat tuottavampia, luovempia ja sitoutuneempia työhönsä, mikä johtaa parhaimmillaan koko organisaation parempaan suorituskykyyn ja tuloksiin.

vahvat ihmissuhteet onnellisuuden ytimessä

Harvardin onnellisuustutkimuksessa korostuu vahvojen ihmissuhteiden merkitys onnellisuudelle. Tällaiset ihmissuhteet mm.:

• Vahvistavat yhteenkuuluvuuden ja merkityksellisyyden tunnetta,
• Lisäävät rakastetuksi ja tuetuksi tulemisen tunnetta,
• Auttavat kestämään paremmin stressiä ja vastoinkäymisiä,
• Tukevat fyysistä ja henkistä terveyttä ja
• Pidentävät elämäämme!

Vahvat ihmissuhteet eivät ole itsestäänselvyys niin kuin ei ole mikään eikä minkäänlainen ihmissuhde. Voimme vaikuttaa omaan käytökseemme ja toimintatapoihimme ja omalta osaltamme valita panostaa ihmissuhteisiimme niitä vahvistaaksemme. Panostaminen ei vaadi ihmeitä. Ihmissuhde perustuu yhteiseen aikaan. Anna aikaa niille ihmisille, joihin haluat suhdettasi vahvistaa. Ajan lisäksi on olennaista muistaa suhteen kaksisuuntaisuus eli muista kuunnella toista ja olla tukena toiselle. Helppoa ja kuitenkin niin vaikeaa. Aika kun on aina kortilla ja meillä kaikilla asiaa enemmän kuin kuuntelijoita … tarvitsemme toisiamme ja siksi aidot kohtaamiset, ihmisiin ja työsuhteisiin panostaminen on onnellisen johtamisen ytimessä.

onnellisuustutkimus painottaa fyysisen hyvinvoinnin merkitystä

Ei Harvardin onnellisuustutkimus ohita fyysisenkään terveyden merkitystä, vaan nostaa henkisen hyvinvoinnin rinnalle fyysisen hyvinvoinnin tärkeyden. Vahvojen ihmissuhteiden lisäksi fyysinen terveys on olennaista onnellisuudelle. Terveellinen ruokavalio, säännöllinen liikunta ja riittävä uni ovat fyysisen hyvinvoinnin peruskolmikko. Tätä voimme johtaa työyhteisössä esimerkillä. Johtajan tehtävänä on varmistaa, että työyhteisössä tauotetaan työtä riittävästi, jotta jokainen ehtii lounastaa. Kokouksia voidaan pitää seisten tai/ja liikkuen ja työnantaja voi tarjota erilaisia liikuntaetuja työntekijöille. Johtaja voi omalla esimerkillään johtaa tervettä työkulttuuria rajaamalla työntekoa inhimillisen mittaisiin työpäiviin.

Tästäkin täytynee jatkaa. Meiltä Suomesta löytyy iso liuta menestyneitä yrityksiä ja toimivia johtamisfilosofioita. Johtamisvajeemme ei siis ainakaan toimivien johtamistyylien tai onnistumisesimerkkien puutteesta johdu.

onnellisen johtajan huoneentaulu

Lopuksi vielä muutama muistolause kohti inhimillisempää ihmisjohtamista, minkä ytimessä on onnellinen johtaja, jonka toiminta on onnellisen johtamisen johtamisfilosofian mukaista.

Onnellinen johtaja on …

… empaattinen ja tunnistaa ja tunnustaa johdettavansa yksilölliset tarpeet ja tunteet

Onnellinen johtaja pyrkii ymmärtämään ja tukemaan johdettavaa ja tarjoamaan kasvu- ja kehitysmahdollisuuksia.

… luottavainen ja avoin

Onnellinen johtaja luo avoimen ilmapiirin, jossa johdettava voi ilmaista itseään vapaasti ja kokea olevansa osa työyhteisöä.

… kohtelee johdettaviaan yhdenvertaisesti

Onnellinen johtaja tunnistaa ansioituneet suoritukset ja tarjoaa tasapuolisesti kasvu- ja kehitysmahdollisuuksia jokaiselle.

… auttaa jokaista ymmärtämään tavoitteiden suhteen työtehtäviin ja tukee työn merkityksellisyyden löytämisessä

… antaa johdettavilleen vapautta ja vastuuta

Onnellinen johtaja voi itseohjautuvuuteen tukemalla lisätä johdettavien työmotivaatiota ja sitoutumista.

… tarjoaa jatkuvaa tukea ja palautetta johdettavalleen

Onnellinen johtaja tunnistaa johdettavan vahvuudet ja kehittymismahdollisuudet ja on tukena tarvittaessa.

… välittää johdettavan hyvinvoinnista kokonaisvaltaisesti

Onnellinen johtaja kannustaa terveellisiin työtapoihin ja tukee työn ja yksityiselämän yhteensovittamisessa.