Ajattelin kirjoittaa muutaman ajatuksen Pariisista eilisen Hesarin innostamana. Tarkoitukseni oli itse asiassa kirjoittaa jo viime kuussa, kun HS uutisoi kuinka Pariisissa aiotaan istuttaa keskustaan ja sen välittömään läheisyyteen 170 000 uutta puuta (10 000 uutta puuta istutetaan katujen varsille, jonka lisäksi muutama aukio ja kehätien laita ”metsitetään”). Onneksi ajatuksen siemen jäi tuolloin itämisvaiheeseen ja tein vain muistiinpanoja tulevaisuutta varten. Sillä tässä nyt sen hetken tulevaisuudessa nostin kyseisestä artikkelista ehkä hieman provosoivasti otsikokseni Pariisin apulaispormestari Najdovskinin lausahduksen uusista puistomaisista koulukaduista.
Poistamme autoliikenteen ja parkkipaikat, istutamme puita ja voilà!
Christophe Najdovski
Miksi kirjoitan Pariisista? Pariisin kunnianhimoinen tavoite on olla maailman kestävin kaupunki vuoteen 2030 mennessä. Saman suuntaisia tavoitteita on toki asetettu muuallakin, mutta Pariisi tuntuu toimivat aktiivisesti ja lisäksi monikaistaisesti tavoitteensa eteen! Ehkä voisimme ottaa opiksi Pariisista.
Jo yli puolet maailman asukkaista asuu kaupungeissa, muuttoliike kaupunkeihin jatkuu ja ilmaston muutoksen myötä kiihtynee entisestään. Meidän on välttämätöntä miettiä, miten minimoida kaupunkiemme hiilipäästöt. Pariisi on hyvä esimerkki vanhasta kasvavasta kaupungista. Uskon, että voimme ottaa opiksi Pariisista myös uusien kaupunkialueiden kuten Kivistön keskustan kehittämiseksi.
Reilu vuosi sitten jatkosuunnittelun pohjaksi hyväksytty Kivistön keskustan kaavarunko on kaksiosainen. Kaavarungossa laadimme perinteisen maankäyttösuunnitelman pariksi Kestävän kaupungin manifestin, johon kirjasimme kymmenen periaatteen sisään keskeisimmät maankäytön tavoitteet ja toimenpiteet hiilineutraalin kaupungin varmistamiseksi.
Millaista kaupunkia kaavarungolla tavoittelemme? Kaavarungon tavoitteiden, selvitysten, saadun palautteen sekä aktiivisen vuorovaikutuksen pohjalta olemme määritelleet Kivistön keskustan resurssiviisaaksi kävelykaupungiksi, jossa kaupunkiluonnon ja -elämisen monimuotoisuus on maksimoitu. Kävelykaupunki liittyy suoraan myös Kivistön suuralueen visiossa tunnistamiimme arvoihin: suuralueen visiossa tunnistamamme ja asukaskyselyissä tärkeiksi koetut identiteettimaisemat, metsäinen Kivistö ja kulttuurimaiseman Kivistö, luovat paikan tuntua ja liittävät tiiviin keskustan viherverkoston luontevasti osaksi laajoja ympäröiviä viheralueita.
Kestävän Kivistön manifestin kuudes periaate on: Jokaisesta ikkunasta näkyy puu. Tällä periaatteella tavoittelemme mahdollisimman vehreää kaupunkia. Vehreys ei jää vain ikkunasta näkyviin puihin vaan ensisijaisesti tietysti puhumme tiiviistä kaupunkirakenteesta, joka mahdollistaa meille laajojen viheralueiden säilyttämisen kävelyetäisyydellä jokaisesta kodista, koulusta ja työpaikasta.
Viipyilevä ohikulkija kuluttaa pidemmän ajan kulkiessaan paikan ohi. Hän pysähtyy ja katselee ympärilleen. Siksi Kivistön keskustan kaavarungon tavoitteena on luoda kaupunkitilaa, jossa ihmiset viihtyvät. Erityistä huomiota kiinnitämme rakennusten väliseen tilaan niin, että kaupunkitiloista tulee miellyttäviä oleskella. Kymmenen ihmistä, jotka viipyilevät kadulla viisi minuuttia on yhtä paljon ihmisiä kadulla kuin 50 ihmistä, jotka viipyvät kadulla minuutin. viihtyisä, viipyilyyn kannustava kaupunki on tästä syystä suuremmalla todennäköisyydellä elävä ja mahdollistaa muun muassa ihmisten spontaanin kohtaamisen ja ihmissuhteiden luontaisen muodostumisen sekä paikallispalvelujen kehittymisen ja monipuolistumisen.
Lisäksi erityisenä tavoitteenamme on, että koska Kivistön keskustaa rakennetaan metsään niin kaikki mahdolliset talojen väliset tilat pyritään säilyttämään niin nykyisellään eli metsäisenä kuin mahdollista ja siten kaikki mahdolliset rakennetut puistot ja muut yleiset, toiminnalliset ulkoalueet osoitetaan toteutettaviksi rakennusten katoille.
Yksi Najdovskin tärkeimpiä nostoja HS:n artikkelissa on mielestäni hänen muistutuksensa pariisilaisten auto-omistajuudesta ja kuinka moni kaupunkilainen arvostaa parkkipaikkojen sijaan lähikatuja, jotka kelpaavat lasten leikkeihin. Tässä ollaan asian ytimessä! Missä sinä säilytät omaisuuttasi? Ja mitä haluat tehdä yhteisillä maa-alueilla kuten aukioilla, kaduilla, puistoilla ja metsillä? Onko mielestäsi ok, että yhteisiä maa-alueita käytetään yksittäisten ihmisten omaisuuden säilyttämiseen?
Kuvittelin kirjoittavani tässä Najdovskinin puistomaisista koulukaduista, mutta en päässytkään puusta pitkälle! Niin ja Pariisin edistyksellisyydestä kieltää autolla ajon keskustan läpi, jotta pyöräily ja puut saisivat lisää tilaa, inspiroituneena voisin jatko-osaan nostaa myös hieman vertailulukuja kivistöläisten auto-omistajuudesta. Jatketaan siis!